Elämää rennolla otteella. Olen runoilija,kirjoittaja ja käsityöläinen. Oman elämäni lifestyleä, tunteella ja pienellä budjetilla.

Olen kuin siskonmakkara



Melkosta haipakkaa ovat olleet viime viikot.
Tänä aamuna jäin kahden päivän työkeikkaleskeksi, kun mies suunnisti Loimaalle ja Laitilaan työmatkalle.
Tunnustan, että on niin kovin outoa ajatus yksin nukkumisesta, vaikka tuleehan näitä öitä pakosta kun toinen reissaa työn vuoksi.


Joskus
sanat eivät riitä.

Sydän on pakahtumassa
tunteiden tulvaan.

Tiimalasi valuttaa aikaa,
enkä ehdi kokea kaikkea
mitä halusin.

Sukellan syvälle
tunteiden pyörremyrskyyn.
Kaivaudun tiukasti
kiinni ihoosi.

Hengitän kiihkoa,
joka sinusta huokuu.

Eikä tähän hetkeen
lopulta
sanoja tarvita.
(Saga)

Olen lihonut.
Se on vierasta minulle.
Ei ole paino-ongelmien kanssa taistelua ollut ennen.
Toki, en nytkään ole taistellut... Kilot ovat vain tarttuneet minuun huomaamatta.
Puoli vuotta ja 10 lisäkiloa. 
Olo on enemmän kuin karmea.
Peilistä tuijottaa vieraat kasvot ja kyykistyminen ja kaikki tekeminen on raskasta. 
Vaatteet tuntuu makkarankuorilta, itseni niiden sisällä tunnen siskonmakkaraksi..... Sopivan pehmeä ja tursuaa ulos joka suunnasta.... 
Onneksi nahkani vielä ainakin kestää. :O)
Painan enemmän kuin ikinä raskaana ollessanikaan.
Tämän siitä saa kun ikä tekee tehtävänsä ja jatkaa herkuttelua siitä piittaamatta... Kohta on äärimmäinen pakko piitata.
Tähän asti olen aina saanut syödä mitä tahansa, eikä se mikään ole minuun tarttunut....
Nyt tarttuu.....





Olen siivoillut työhuonetta ja ostellut uusia kankaita.
Materiaalia on oltava varastossa, että on mistä ottaa, kun taas jatkan työn tekoa.
Nyt työt vaan seisoo, kun en saa työtilaa kotimme yläkerrassa kuntoon. Muutostakin kuitenkin on jo aikaa ties miten paljon.
Työhuoneen ahtaminen pieneen makuuhuoneen kopperoon ei oikein meinaa onnistua minulta. 
Mutta ehkäpä tämä tästä ja pieni luova tauko töiden tekemisessä saattaa olla ihan paikallaankin.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti